Ohlssonen:
Nykyinen Viipurin linna täyttää 700 vuotta
mutta Viipuri on vanhempi kuin linnansa.
Jopa itse nimi Viborg tarkoittaa linnaa. Nimi on peräisin
idänkauppaa käyneiltä viikingeiltä,
joilla oli joko Monrepos'n tai Pikiruukin paikalla
linnoitettu kulttipaikka - "vi" tarkoittaa
uhripaikkaa, "borg" linnaa. Tästä
on maininta eräässä uplantilaisessa
riimukivessä.
Vanhankin Viipurin sijainti "suolameren" rannalla
palveli hyvin Karjalan ja Savon ulkomaankauppatarpeita.
Uuden Viipurin synty ei johtunutkaan paikallisesta kehityksestä
vaan Ruotsin itään suunnatusta laajentumispolitiikasta.
Nyt 700 vuotta täyttänyt "uusi"
Viipurin linna rakennettiin vuonna 1293 kalliosaarelle
Suomenvedenpohjan ja Suomenvedenselän väliseen
salmeen. Asialla oli kolmannella ristiretkellä
ollut Ruotsin marski Torkkeli Knuutinpoika. Tämän
linnan turviin syntyi vähitellen porvarisasutus,
joka sai kaupunginoikeudet 1403; jo aikaisemmin oli
alueelle perustettu kaksikin luostaria, toinen mustain
veljien (dominikaanien) ja toinen harmaiden veljien
(fransiskaanien).
Viipurin maantieteellinen sijainti antoi sen linnalle
aktiivisen historiallisen tehtävän moneksi
vuosisadaksi.
Linnan merkitys liittyi sen sijaintiin Ruotsin ja Venäjän
rajalla. Linnan suojassa oli ruotsalaisten ja saksalaisten
kauppiaiden turvallista tehdä töitä.
Silloin kun rajasta taisteltiin, osallistui myös
porvaristo taisteluihin.
Normaalisti oli linnassa varusväkeä useita
satoja miehiä. Kun raja toisaalta esimerkiksi
Stolbovan rauhan (1617) jälkeen siirtyi kauemmaksi
itään, linnoituksen merkitys väheni
ja se pääsi rappeutumaan. Vähimmillään
näyttää Viipurin linnan varusväki
olleen vuonna 1682: korpraali ja 24 miestä.
Kautta historiansa Viipurin linna on kuitenkin ollut
tärkeä, joko sotilaallisen voimansa tai symboliarvonsa
vuoksi. 1400-luvulla Viipuri ainoana Suomen kaupunkina
ympäröitiin kokonaan tornimuureilla ja porteilla.
Näihin rakennelmiin liittyi sittemmin m.m. viipurilaisten
hyvin tietämä Karjaportintorni eli Pyöreä
Torni.
Viipuri on saanut Ruotsi-Suomen historiaan kaksi nimeään
kantavaa tapahtumaa, nimittäin Viipurin Kujanjuoksun
ja Viipurin Pamauksen.
Kujanjuoksu on historiallinen tapahtuma ja liittyy Kustaa
III:n sodankäyntiin 1790, jolloin hänen laivastonsa
seikkaili sotatoimissa itäisellä Suomenlahdella.
Tämä "kujanjuoksu" tapahtui siten,
että laivasto oli jäänyt saarroksiin
Viipurinlahdelle mutta pääsi tuulen käännyttyä
murtautumaan sieltä.
Viipurin Pamaus taas on tarunomaisempi tapaus - sen
500- vuotisjuhlaa saadaan viettää 30.11.1995.
Aarno Karimon poikaromaanin mukaan se oli yksinkertaisesti
ruutikellarin räjähdys.
Kansantarina kertoo toisenlaisen jutun: sen mukaan pamauksen
sai aikaan linnanherra Knut Posse taikatempuillaan
mainittuna päivänä 1495. Venäläiset
olivat pitkään piirittäneet kaupunkia
ja olivat lopulta vähällä onnistua valtaamaan
sen rynnäköllä. Piirittäjät
olivat jo tuhonneet kaksi tornia ja nousseet tikapuita
myöten muurille, kun he yhtäkkiä lähtivät
pakokauhun valtaamina perääntymään.
Viipurin puolustajat kertoivat jälkeenpäin
nähneensä taivaalle ilmestyneen Pyhän
Andreaksen ristin, joka muka oli pelästyttänyt
venäläiset.
Venäläisten paon todellista syytä ei
tiettävästi ole selvitetty.
Viipurin linna on monella tapaa tärkeä historiallinen muistomerkki. Vuosisatoja se turvasi Ruotsin itärajaa. Jouduttuaan Venäjälle se turvasi sen länsirajaa ja sittemmin pääkaupunkia Pietaria. Uudelleen autonomiseen Suomeen liitettynä Viipurin linna menetti sotilaallista merkitystään mutta toimi luonnollisesti itse kaupungin symbolina.
Viipurin linnan perustamisen 700-vuotisjuhlia vietetään tänä vuonna, lähinnä Suomen puolella viipurilaisyhteisöjen toimesta. Helsingin Kansallismuseossa on kesällä Viipuri-näyttely, Helsingin Karjalatalossa Wiipurin markkinat ja markkinatanssit. Pääjuhlaa vietetään 22. toukokuuta Finlandia-talossa.
Suomi ehti olla Ruotsin vallan alaisena noin 700 vuotta ennen liittämistä Venäjään vuonna 1809.
Ensimmäisen n.s. ristiretken tekivät Erik-kuningas ja Henrik_ piispa Länsi-Suomeen vuonna 1155, toisen Birger Jaarli vuonna 1249 ja viimeisen Torkkeli Knuutinpoika Karjalaan vuonna 1293. Torkkeli rakensi tuolloin myös Viipurin linnan ja siitä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 700 vuotta.